Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaani

Suomalaisille Väinö Linnan Tuntematon Sotilas on äärimmäisen tärkeä ja arvostettu klassikkoromaani, josta on tehty useita elokuvafilmatisointeja ja näytelmäversioita. Onpa Väinö Linnan Tuntematon Sotilas nähty oopperalavoillakin! Pohdimme tässä artikkelissa mistä Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -sotaromaani kertoo, ja miksi se on saanut niin vankkumattoman sijan suomalaisten lukijoiden ja katselijoiden keskuudessa.

Väinö Linnan Tuntematon Sotilas – mistä kaikki oikein alkoi?

Väinö Linnan Tuntematon Sotilas julkaistiin 1954. Sen tapahtumat liittyvät jatkosotaan, jota tarkastellaan konekiväärikomppanian näkökulmasta. Väinö Linna käytti romaaninsa esikuvana omaa sodanaikaista yksikköään, JR 8 -jalkaväkirykmenttiä, jota komensi eversti Pietari A. Auti. Väinö Linnan Tuntematon Sotilas kiehtoo lukijoita muun muassa värikkäiden henkilöhahmojensa vuoksi. Kirjassa käydään vuoropuhelua, jossa ei ole säästelty erilaisten murteiden käyttöä, ja sotaa kuvataan siten kuin se rivimiehestä näytti.

Toisaalta Väinö Linnan Tuntematon Sotilas voidaan nähdä kritiikkinä sotaa kohtaan, ja pitää suomalaisten sotilaiden muistomerkkinä. Väinö Linnan Tuntematon Sotilas on kohonnut yhdeksi tunnetuimmista kotimaisista romaaneistamme kautta aikojen, ja monia Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -hahmoja on alettu pitää kulttuurimme arkkityyppeinä.

Ennen kuin Väinö Linna aloitti kirjansa kirjoittamisen, oli hän miettinyt tarinan ensimmäistä lausetta useiden vuosien ajan. Varsinaisen kirjoitustyön hän aloitti vuoden 1953 kesällä, lomaillessaan perheensä kanssa Kaarinassa. Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin ensiliuskat syntyivät kirjailijan istuessa pihakivellä ja kirjoittaessa käsin lehtiöönsä. Myöhemmin kirjailijan palattua kotiinsa Tampereelle kirjoitustyö jatkui kirjoituskoneen avulla.

Väinö Linnan perhe muutti vuoden 1953 syksyllä, ja tuona aikana Väinö Linna ajoitti kirjoitustyönsä oman päivätyönsä oheen. Arkisin hän sai kirjoitettua yleensä kolmisen liuskaa ja pyhäpäivisin kuutisen liuskaa. Toisaalta Väinö Linna kirjoitti liuskia uudestaan ja uudestaan siten, että liuskia tuli usein kirjoitettua uudestaan jopa kolmesti tai neljästi. Osa liuskoista koki uudelleen kirjoituksen peräti 10 kertaa. Väinö Linnan Tuntematon Sotilas perustuu myös asiatietoihin, joita kirjailija tarkisti sekä täydensi kirjoitustyön edistyessä. Väinö Linnan sotaan osallistuneet veljet sekä JR 8:n asetoverit toimivat tietolähteinä Väinö Linnan pyrkiessä tarkistamaan ja täydentämään omia tietojaan.

Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin synnyssä tärkeässä roolissa olivat myös Mäkelän piirin jäset, joille Väinö Linna toisinaan luki käsikirjoitustaan. Jäsenten antama myönteinen palaute Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -käsikirjoituksesta kannusti kirjailijaa jatkamaan kirjoitustyötään, ja hän sai tästä palautteesta aivan uudenlaista puhtia. Väinö Linna kirjoitti tiiviiseen tahtiin ja nautti samalla sekä väkevää mustaa kahvia että tupakkaa, mikä rasitti kirjailijan terveyttä. Vuoden 1954 kesällä Väinö Linna viettikin muutaman päivän sairaalassa.

Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin nimi muotoutui Linnan kirjailijaystävän Veikko Pihlajamäen ehdotettua Linnan romaanin nimeksi Tuntematonta sotilasta. Alun perin Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -käsikirjoitus kulki nimellä Sotaromaani.

26.9.1954 käsikirjoitus lähetettiin WSOY:lle saatekirjeen kera. Mikko Kilpi, kustannustoimittaja, luki Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -käsikirjoituksen ensimmäisenä ja suhtautui siihen erittäin kielteisesti. Myöskään WSOY:n kirjallisena johtajana toiminut Eino E. Suolahti ei näyttänyt romaanille vihreää valoa. Sen sijaan Yrjö ja Jalmari Jäntti olivat sitä mieltä, että Väinö Linnan Tuntematon Sotilas kannattaa julkaista. Jänttien mielipiteestä huolimatta Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin ensipainos oli varovainen – ainoastaan 4 300 kappaletta.

Björn Landström suunnitteli Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin alkuperäisen kansikuvan. Se kuitenkin vaihdettiin Martti Mykkäsen suunnittelemaan toiseen kansikuvaan, koska alkuperäinen muistutti joidenkin mielestä liian paljon toista juuri julkaistua uutuusteosta. Eino E. Suolahti ei odottanut Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin saavuttavan suurta suosiota, eikä hän uskonut kirjoilla olevan juurikaan menekkiä. Sotakirjoja oli nimittäin ilmestynyt aiemmin useita, eivätkä ne olleet saavuttaneet suuria myyntilukuja. Kirjakauppoihin Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaani ilmestyi 3.12.1954, ja Tuntematon Sotilas – romaani osoitti Eino E. Suolahden epäilykset vääriksi.

Millaisia keskeisiä hahmoja Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanissa esiintyy?

Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanissa esiintyy monia keskeisiä henkilöhahmoja, jotka kuuluvat niin upseeristoon, aliupseeristoon kuin miehistöönkin. Vilho Koskela on upseeristoon kuuluva henkilöhahmo, joka toimii romaanissa sekä vänrikkinä että luutnanttina. Hän on konekiväärikomppanian joukkueenjohtaja, jota kuvataan vaiteliaana kansanmiehenä.

Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin Vilho Koskela on erityisen pätevä tehtäväänsä, ja hänen komppaniansa miehet ihannoivat häntä. Vilho Koskela tunteekin olonsa kotoisammaksi miehistön keskuudessa kuin upseereiden joukossa. Vuoden 1944 kesällä Vilho Koskela kaatuu, kun hän on tuhoamassa vihollisen panssaria kasapanosta käyttäen. Väinö Linna on sanonut käyttäneensä Vilho Koskelan suorana esikuvana nilsiäläistä Einari Kokkosta. Kokkonen ei tosin kaatunut sodan aikana Koskelan tavoin.

Eräs aliupseeriston tunnetuimmista ja suosituimmista henkilöhahmoista Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanissa on alikersantti Antero Rokka. Rokka on maanviljelijä, joka on kotoisin Kannakselta. Hän puhuu paljon, ja on luonteeltaan erityisen pirteä. Rokka saapuu komppaniaan täydennysmiehenä vuoden 1941 syksyllä. Rokkaa pidetään komppaniansa parhaana sotilaana. Hän esimerkiksi onnistuu yksin tuhoamaan kokonaisen neuvostoliittolaisten joukkueen, ja saamaan vastapuolen kapteenin vangiksi. Rokka ei kuitenkaan piittaa armeijan kovasta kurista, ja ottaakin toistuvasti yhteen komppanian päällikkönä toimivan Lammion kera. Vuoden 1944 kesällä Rokka haavoittuu, mutta jää henkiin. Väinö Linnan mukaan hahmon esikuvana toimi Viljam Pylkäs, alikersantti, joka palveli Linnan kanssa samassa komppaniassa.

Miehistöön kuuluvista hahmoista tulee monelle ensimmäisenä mieleen sotamies Vanhala, joka myöhemmin kohosi myös korpraaliksi ja alikersantiksi. Vanhala suhtautuu asioihin huumorin kautta ja hihittelee usein. Hän nappaa ilon lähteitä jopa propagandasta, riippumatta siitä, onko se kotimaista vai vastapuolen propagandaa. Vaikka ensivaikutelta Vanhalasta ei ehkä tunnukaan siltä, niin tosipaikan edessä Vanhalasta kuoriutuu kuitenkin taistelija, joka osallistuu tilanteisiin rohkeasti ja saa myös ylennyksen. Vanhala kuuluu sodasta selvinneiden joukkoon.

Puhuttaessa Antero Rokasta ei voida olla puhumatta myöskään sotamies Sudesta, joka on edellä mainitun naapuri, ja joka oli jo talvisodassa Rokan pakkitoveri. Susi on Rokan tavoin kotoisin Kannakselta. Hän on hiljainen ja toimii ikään kuin Rokan varjona. Hän ei osaa tehdä mitään itsenäisesti ja yleensä Rokka jopa puhuu hänen puolestaan. Sotamies Susi haavoittuu vuoden 1944 kesällä, juuri siinä taistelussa, jossa Rokkakin haavoittuu. Jopa haavoittumisessa sotamies Susi tuntuu seuraavan ystävänsä Antero Rokan jalanjäljissä.

Kaiken kaikkiaan Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin henkilöhahmot ovat monipuolisia ja kiinnostavia, ja heidän kauttaan tarinan lukija pääsee peilaamaan sotaa siten kuin se rivimiehistä näytti. Henkilöhahmot ovat tulleet suomalaisille niin tutuiksi, että osasta on tullut jopa kulttuurimme arkkihahmoja.